sunnuntai 21. elokuuta 2011

Ferdinand von Schirach: Rikoksia

Ferdinand von Schirach: Rikoksia
Suomennos: Raija Nylander
Atena 2011, 210 sivua.

Rikoksia kertoo 11 valikoitua tositarinaa on saksalaisista oikeusjutuista. Kirjoittaja on toiminut asianajajana vuodesta 1994, eivätkä kaikki tapaukset ole lainkaan niin yksioikoisia kuin lainsäätäjät saattavat ajatella. Juuri se onkin tapausten yhdistävä tekijä: niissä kaikissa on jotain epätavallista, ja usein lukijan symJa patiat käännetään syytetyn puolelle.

Mieleni tekisi kovasti kuvailla paria tapausta, mutta sitä olisi kovin vaikea tehdä paljastamatta samalla koko tarinan ideaa, ja minä ainakin nautin näissä juuri siitä yllätyksellisyydestä, ettei ollut etukäteen selvää, millainen tuomio tai lopputulos tulee olemaan. Epämääräisesti voin kuitenkin todeta, että mm. julma murhaahakin voi saada sympatiat puolelleen. Erityisen paljon pidin kertomuksesta, jossa kaksi äärimmäisen vastenmielistä rähinöitsijää kohtasivat kirjaimellisesti elämänsä yllätyksen. Ja kymmenlapsisen ulkomaalaistaustaisen perheen kaksoiselämää elävä kuopus näyttää, miten oikeudenkäyntiä manipuloidaan.

Kerronta on tyyliltään hyvin selkeää, jo muutaman rivin perusteella on ilmeistä, kenen puolella kulloinkin kuuluu olla. Mieleeni tulivat Jens Lapiduksen kirjat, mikä taas sai miettimään, onko tyyli jotenkin ominaista asianajajille. He arvatenkin lukevat (ja tuottavat?) juttuihin liittyviä kuvauksia, jotka varmaankin kirjoitetaan hyvin asiallisella tavalla.

Tämä oli oikein viihdyttävä kirja, olisin mielelläni lukenut enemmänkin. On hauskaa todeta jälleen kerran, miten totuus on tarua ihmeellisempää. Jos näitä yrittäisi muuttaa vielä ihmeellisemmiksi fiktion keinoin, niin uskottavuus joutuisi jo erittäin kovalle koetukselle. Asianajajilla kautta maailman riittäisi kerrottavaa, mutta yleensä siihen ei taida olla lupaa. Se on lukevan yleisön tappio.

5 kommenttia:

  1. Kun on muutamana päivänä pelannut miehen kanssa Black Stories-peliä, jossa ratkaistaan murhia arvausmenetelmällä, kiinnostaa tämä luonnollisesti.

    Asianajajasarjat ovat aina olleet jonkinlainen heikkous, joten tämä on ehdottomasti laitettava muistiin. Kiitos vinkistä, Jori!

    VastaaPoista
  2. Olen vakavasti harkinnut tätä kirjaa. Olen heikkona dekkareihin, mutta myös tosielämän rikoksiin ja kuten Linnea, heikkouteni ovat asianajajasarjat!

    VastaaPoista
  3. Haluan molemmille huomauttaa, että tässä ei ole kyse mysteerien ratkomisista, vaan niissä tapauksissa on tosiaan muutoin jotain erikoista. Joka tapauksessa uskon, että pidätte.

    VastaaPoista
  4. Lisäänpä tämänkin lukulistalle, kuulostaa erikoiselta kirjalta.

    VastaaPoista
  5. Tämä oli oikein mainio, uskomaton, liikuttava, suositeltava kirja siitä, miten maailma koostuu äärettömästä määrästä harmaasävyjä. Hieman kömpelö oli suomennos paikoin, muttei mahdottoman häiritsevässä määrin.

    VastaaPoista